sunnuntai 29. marraskuuta 2020

Kvartaalisiivous on tätä aikaa

 


Työaikani kassahenkilönä on periaatteessa sama kuin toimittajana. Työmatkani kestää vain puolet entisestä. Silti tuntuu, että vapaa-aikaa on vähemmän.

Se johtuu siitä, että joudun tekemään kaikki kotityöt itse. Lisäksi niitä on omakotitalossa enemmän kuin kerrostalokodissa. Neliöitäkin yli tuplasti enemmän. Siksi täytyy priorisoida, karsia ja järkeistää.

Tässä vinkkini vapaampaan vapaa-aikaan:

1. On aika unohtaa viikkosiivous - kvartaalisiivous on tätä aika! Suursiivouksen sijaan joulua voi juhlistaa täsmäpesemällä vessan ja kenties myös saunan. 

2. Ikkunoissa hienointa on provenienssi: ikkunani on pessyt viimeksi äitini (yli kahdeksan vuotta sitten). Tyylitietoisen kannattaa myös muistaa, että Alvar Aalto piti himmeitä laseja arkkitehtonisina. 

3. Leipä on parasta ruokaa. Toiseksi parasta on koko viikoksi riittävä pata tai keitto. One-shot-ruuat syödään eleganteimmein suoraan kattilasta tai pannusta!

4. Jokaisen lumihiutaleen takia ei tarvitse rynnätä kolan kahvaan. Jos auto ei mahastaan juutu hankeen, tie on ihan hyvässä kunnossa. 

5. Piharakennuksiin pääsee tunnelmallisimmin pikkuhiljaa tallautuvia polkuja pitkin. 

Lempikotityöni on pyykinpesu. Kun kone jynssää kuteita, saa itse nauttia tehokkuuden tunteesta tekemättä mitään. Olen oppinut pitämään myös tiskaamisesta. Se on oiva tilaisuus kuunnella Areena Minna Lindgreniä, Johanna Korhosta tai Kalle Haatasta. Mekaaninen raataminen muuttuu siten ylevöittäväksi kulttuuritapahtumaksi. 


sunnuntai 22. marraskuuta 2020

Voisiko kaupassa soida karaoke?

Korona tuli lokakuun lopussa Sodankylään ja sairastuneita on nyt 53. Pelon ja rajoitusten takia kylä on autio, mutta ruokakaupoissa riittää vilskettä. Ne ovat kassakäymisen keskuksia – ovathan posti- ja pankkipalvelutkin jo siirtyneet niihin. 

Ravintoloiden ja baarien hiljennyttyä olisi viihteenkin aika tulla markettiin. Haaveilen kaupasta, jossa olisi karaoke.

Sisääntulon luona olisi mikki, laulun sanoja pyörittävä näyttö ja muutama tuoli vuoroaan odottaville esiintyjille. Kappaleet valittaisiin esillä olevista vihoista, vuoroista maksettaisiin kaksi euroa kasalla, jossa hoidettaisiin myös karaoken tekninen puoli. Keskusradion kautta kiihkeän koskettava versio Kaija Koon Hulluista päivistä raikuisi sipsiosastolle saakka. 

Ostosten tekemisestä tulisi karaoken myötä yhteisöllinen paikaliskulttuurielämys. Kassajonossa ei enää hermoiltaisi vaan hidasteltaisiin tahallaan, jotta Raijan vetämä I Wil Always Love You -balladin ehtisi kuulla loppuun. Eivätkä illat olisi hiljaisia vaan kaikkein suosituinta asiointiaikaa.

Joulun alla olisi joululaulupäiviä, joiden tuotto annettaisiin hyväntekeväisyyteen. Voisipa seurakunta pitää kauneimmat joululaulutkin karaokekaupassa. Myös kuorokonsertit ja runoillat voitaisiin siirtää kauppaan.

Kuka ottaisi tämän haasteen vastaan? Ensimmäinen karaokemarketti pääsisi takuulla Kymmenen uutisten loppukevennykseen.


keskiviikko 18. marraskuuta 2020

Täältä tullaan, uusi nuoruus!



Kuuntelen vinyylilevysoittimelta Smash 3 -levyä vuodelta 1988. Nuoruus on elämän parasta aikaa, kun on hyväihoinen keski-ikäinen kuten minä. Teen nyt asioita, jotka jäivät 30 vuotta sitten väliin.

1980-luvulla kesätöiksi oli tarjolla vain metsänistutusta. Nyt olen päässyt kauppaan (makeeta!). Aikoinani en voinut osalistua rientoihin, koska linja-autoyhteyteydet syrjäkylältä ytimeen olivat niukat. Nyt olen ostanut ensimmäisen autoni (coolia!). Minulla oli vain muutama kasetti, nyt shoippailen hittilevyjä (vänkää!).

Kun sain 2018 yt-neuvottelujen päätteeksi potkut toimittajan työstäni, tajusin saaneeni myös uuden alun. Elämäni ei ollutkaan enää suora ja pikkuhilja kapeneva putki. Muutosturvan rahoittamana tein putkeen mutkan ja lähdin opiskelemaan liiketoiminnan ammattitutkintoa Rastor-instituuttiin. 

Ensimmäinen uusi työpaikkani oli tasan vuosi sitten Finnkinon Kinopalatsi-elokuvateatterissa. Siellä työkaverini olivat molemmin puolin 20 vuoden. Koin silti olevani nuorin, sillä olin uusin ja jouduin kyselemään neuvoa kokeneemmilta. Ja oli ihanaa kuunnella suoraan ylioppilaskirjoitusten reaalikokeesta tulleen työkaverin kiihkeää raporttia kysymyksistä. Välillämme ei ollut sukupolvien kuilua.

Korona päätti elokuvateatteriurani. Aloin miettiä, voisinko muuttaa kotitalooni Sodankylään. Voisinko repäistä itseni kokonaan irti, heittäytyä seikkailun?

Nuoruus on intoa, innostumista, riskinottoa ja huimausta. Tavoitan sen tunteen vielä kassahenkilönäkin toisinaan. Minulla on auto ja saan ajaa sillä maantiellä! Minulla on oma talo! Saan soittaa musiikkia myöhällä! Saan päättää itse omasta elämästäni!


sunnuntai 8. marraskuuta 2020

Isät kaupassa

Lapsuudessani perheemme ruokaostokset teki äiti. Kahdesti viikoissa kävi kauppa-auto, joka pysähtyi meidänkin kohdallamme. Sieltä ostettiin ainakin maidot. Isommat hankinnat tehtiin kirkolla, 20 kilometrin päässä. Isä oli silloin mukana, sillä äidillähän ei ollut ajokorttia. Kaupassa isä kulki omia reittejään, mutta lopuksi kokoonnuttiin kassalle maksamista ja pakkaamista varten. 

En muista milloinkaan käyneeni ruokakaupassa pelkästään isän kanssa tai että hän olisi yksin käynyt kaupassa.

Nyt yli puolet kauppamme asiakkaista on miehiä. He tulevat maastokuosisissa takeissa, erähousuissa ja oranssi pipo päässä tai sitten lookki on neonoranssi kaivosuniformu. Joskus pipon päällä on vielä otsalamppu tai naama on työvuoron jäljiltä nokinen. Ruuan hankkiminen on miesten työtä, nykypäivän metsästystä. 

Silti maastopuku ei tarkoita, että hihnalle ladottaisiin vain olutta ja makkaraa. Kuka tahansa mies voi paljastua Muumi-tikkarien ystäväksi tai kissaihmiseksi, joka ei säikähdä yksittäispakattujen herkkuaterioiden kilohintoja. Yksi kassahenkilönä olon ylellisyyksistä onkin mahdollisuus nähdä syvälle asiakkaiden elämään.

Iltaisin voi tulla myös isiä lapsiensa kanssa. Isät näyttävät yhtä karskeilta kuin muutkin miehet, mutta lapset ovat silti kaikki omanlaisiaan. Ennen kassaa he pysähtyvät karkkihyllyille valitsemaan kukin yhden herkun. Siinä hetkessä on jotain hyvin herkkää.


maanantai 2. marraskuuta 2020

Näin toimit oikein kassalla

Voiko kassajonon etenemiseen vaikuttaa mitenkään? Missä järjestyksessä ostokset pitäisi hihnalle laittaa? Voiko kassahenkilöa koskettaa? Lue tästä ammattilaisen ohjeet täydelliseen kohtaamiseen kassahenkilön kanssa.

1. Varaa kassalle tarpeeksi aikaa. Et ehkä olekaan Michael Jackson, mutta kassa on kaupan äiti Amman, joten voit joutua odottamaan omaa vuoroasi.

2. Pidä kassajonossa vähintään puolentoista metrin väli edelliseen asiakkaaseen. Nyt on tarkoitus tavata kassahenkilö, ei muita!

3. Vaikka jono etenisi hitaasta, älä huokaile, vilkuile kärsimättömästi tai rummuta sormillasi. Sellainen vain hermostuttaa kasahenkilöä, mikä voi johtaa virheisiin ja sitä kautta pahimmillaan vartinkin viivästyksin.

4. Hyödynnä odotusaika supistelemalla pakaralihaksia, nousemalla päkiöille ja kertaamalla seitsemän kertotaulua. 

5. Kun sinun vuorosi on tullut, tervehdi kassahenkilöä. Hymyile, katso silmiin ja ole ystävällinen. Voitte tehdä yhdessä tästä hienon hetken!

6. Lado ostoksesi hihnalle paino- ja särkyvyysjärjestyksessä. Ensimmäisenä tulevat raskaat juomapakkaukset kuten maidot ja isot juurespussit kuten perunat. Jätä leivokset, jääsalaatit ja kukat viimeisiksi. Jos olet unohtanut kestokassisi kotiin ja joudut ostamaan uuden, laita se hihnalle kaikkein ensimmäiseksi.

7. Röykkiö ei ole hihnalla pop. Siitä on hidasta noukkia tuotteita piipattavaksi, ja kun ensimmäinen hihna on pitkään paikallaan, toinenkin hihna pysähtyy. Se taas vaikeuttaa pakkaamista.

8. Kun kaikki ostokset ovat matkalla laserhoitoon, mene kassapöydän toiseen päähän aloittamaan pakkaamista.

9. Nyt etukortti esiin! Höylää se lukijassa ennen maksamista. Tämä pätee silloinkin, kun tarjoushinnan saaminen edellyttää etukorttia.

10. Jos maksat kortilla, voit sanoa sen ääneen, jotta kassahenkilö osaa heti valita oikean maksutavan. Käteistä käyttäessäsi huomioi myös muut asiakkaat: jos takanasi on pitkä jono, älä ota esille säästöpossua. Älä myöskään turhaan tarjoa tasasenttejä sen jälkeen, kun kassahenkilö on jo näppäillyt maksun kassaan.

12. Kun saat vaihtorahaa ja kuitin, sinun ja kassahenkilön sormet saattavat hipaista toisiaan. Tilanne voi olla huumaava, mutta muista silti kiittää. Muista myös, että jos et halua kuittia, luovut myös oikeudestasi reklamoida viallisesta tuotteesta tai väärin lasketusta vaihtorahasta. 

11. Pakkaa tavarasi paino- ja särkyvyysjärjestyksessä kestokasseihisi.

12. Lopuksi kiitä vielä kassaa ja huikkaa hänelle lämpimällä äänellä lähtötervehdys kuten hei-hei tai näkemiin.


Näin toimit oikein itsepalvelukassalla

Tänä keväänä meillekin tuli kaksi itsepalvelukassaa, viimeisenä kauppana kirkonkylällämme. Suhtautumiseni itsepalveluun on vaihdellut vuosie...