Korona tuli lokakuun lopussa Sodankylään ja sairastuneita on nyt 53. Pelon ja rajoitusten takia kylä on autio, mutta ruokakaupoissa riittää vilskettä. Ne ovat kassakäymisen keskuksia – ovathan posti- ja pankkipalvelutkin jo siirtyneet niihin.
Ravintoloiden ja baarien hiljennyttyä olisi viihteenkin aika tulla markettiin. Haaveilen kaupasta, jossa olisi karaoke.
Sisääntulon luona olisi mikki, laulun sanoja pyörittävä näyttö ja muutama tuoli vuoroaan odottaville esiintyjille. Kappaleet valittaisiin esillä olevista vihoista, vuoroista maksettaisiin kaksi euroa kasalla, jossa hoidettaisiin myös karaoken tekninen puoli. Keskusradion kautta kiihkeän koskettava versio Kaija Koon Hulluista päivistä raikuisi sipsiosastolle saakka.
Ostosten tekemisestä tulisi karaoken myötä yhteisöllinen paikaliskulttuurielämys. Kassajonossa ei enää hermoiltaisi vaan hidasteltaisiin tahallaan, jotta Raijan vetämä I Wil Always Love You -balladin ehtisi kuulla loppuun. Eivätkä illat olisi hiljaisia vaan kaikkein suosituinta asiointiaikaa.
Joulun alla olisi joululaulupäiviä, joiden tuotto annettaisiin hyväntekeväisyyteen. Voisipa seurakunta pitää kauneimmat joululaulutkin karaokekaupassa. Myös kuorokonsertit ja runoillat voitaisiin siirtää kauppaan.
Kuka ottaisi tämän haasteen vastaan? Ensimmäinen karaokemarketti pääsisi takuulla Kymmenen uutisten loppukevennykseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti