Lappi on aina hiihtolomien aikaan ajankohtainen! Täällähän on hohtavia hankia, loputtomia erämaita, tunturien huikeita maisemia, öisin loimottavia revontulia, aidon rempseitä ihmisiä ja niitä ihania poroja. Aitoa ja vähän salaperäistäkin elämyksiä.
Jos et pääse tänne kokemaan tuota kaikkea, ei hätää: Lapin fiiliksiä saa ostaa myös kätevästi lähikaupasta, vaikka pysyttelisikin tiivisti ruuhka-Suomen uumenissa. Tässä kaksi oivaa elämysvinkkiä nojatuolimatkailijalle:
Tunturimeetvursti saa nimenä aivot kihelmöimään mielikuvia. Mitähän tunturiluonnon aineksia siinä on? Varmaan ainakin poroa, sitten variksenmarjaa, väkeviä tunturikoivun lehtiä ehkä hieman riekkoakin? Noh, tuoteselosteen mukaan liha on porsasta ja nautaa, sitten on lihaproteiinia ja lopulta eksotiikkanumerona karpaloa. Suolla kasvavaa marjaa.
Tunturin voi kokea kotona myös tuoksun muodossa. Tunturin Kevät -puhdistusaineen etiketissä nenän nautintoja kuvitetaan jylhällä maisemalla ja neljällä kukalla. Mitähän lajeja siinä on? Olisiko lapinvuokko, uuvana, kurjenkanerva ja vaikka tunturikohokki? Oikea vastaus on kuitenkin kamomillasaunio, jalokello, krookus ja jonkin sortin malva. Aika puutarhapainotteinen puketti siis.
Nämä tuotteet hämmentävät mieltä. Tietysti ne huvittavat, mutta ensi hymähdyksen jälkeen ne vähän loukkaavatkin. Suuressa maailmassa tätä sanottaisiin kulttuuriseksi omimiseksi.
Olisi hienoa, jos tunturi-nimisissä tuotteissa olisi oikeasti tuntureilta tulevia aineksia. Niiden pyytäminen, kerääminen ja kasvattaminen voisivat työllistää lappilaisia ihmisiä ja jakaa tunturin mielikuvalla kerättyä vaurautta tännekin. Se tuntuisi jotenkin reilulta – myös kuluttajan kannalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti