Hyllytetty rasvasiementanko

Kauppakielessä hyllyttäminen tarkoittaa suurissa rullakoissa liikkeeseen tulleiden tavaroiden järjestämistä myymälän hyllyille. Siinä oppii tuntemaan kaupan valikoiman ja tuotteiden sijainnin. 

Mentaalisesti hyllyttäminen muistuttaa kävelemistä, sillä se saa pienet harmaat aivosolut hyrräämään ja tuottaa aivan uusia ajatuksia. Lähtökohtana voi olla vaikkapa rasvasiementanko. Se on pikkulinnuille tarkoitettu koiranmakkarapötköä muistuttava tuote, joka on yllättävän kova ja painava. Ilmiselvä astalo.

Jos siis miss Marple lomailisi suomalaisessa maalaiskylässä, hän törmäisi taatusti murhaan, joka olisi tehty rasvasiementangolla. Marplen Suomen seikkailussa talon pulska emäntä löytyisi tuiskun jälkeisenä päivänä kalmona lintujen ruokintapaikalta. Rasvan makuun päässeet tintit olisivat jo nokkineet hänet melkein tunnistamattomaksi. Nerokas englannitar ymmärtäisi kuitenkin pian, etteivät luontokappaleet olisi tappajia…

Tapauksen johdosta rasvasiementankojen maksimipainoksi määrättäisiin 500 g ja niiden myyminen alaikäisille kiellettäisiin. Alle 30-vuotiailta näyttäviltä ostajilta kysyttäisiin kassalla henkilöpaperit. 

Maalla asuminen on ekologista, eikö vain?

Kun olin toimittaja, työni oli opettaa ihmisiä ilmaisemaan itseään kuluttamalla. Minusta se oli epäeettistä, kun kuitenkin tiesin ilmastonmuutoksesta, villin luonnon häviämisestä ja maailman täyttymisestä muovilla. Haaveilin paluusta Helsingistä takaisin kotiseudulleni Sodankylään ja uuden, rehellisemmän elämän aloittamisesta. 

Nyt olen muuttanut tänne, lapsuuteni kotitaloon. Oma henkilökohtainen elämäni ei kuitenkaan muuttunut ekologisemmaksi, päinvastoin. 

Jotta voin käydä kaupassa työssä Sodankylän kirkonkylällä, minun piti ostaa auto. Ajan sillä käytännössä joka päivä 40 kilometriä. Helsingissä työmatkani oli muutaman kilometrin ja kuljin sen jalan, pyörällä tai bussilla. 

Helsingissä asuin puolisoni kanssa 62,5 neliön kerrostalokolmiossa. Nyt lämmitän noin 150 neliön taloa, jossa elelen yksinäni. Kaukolämmön tilalle on tullut sähkö ja puu. 

Jotkut asiat ovat sentään kehittyneet positiiviseen suuntaan: Television katsomisen sijaan kulutan aikaa enemmän radiota kuunnellen. Spotify on vaihtunut vanhoihin vinyylilevyihin. Vaatteiden ostaminen on vähentynyt, kun täällä ei varsinaista vaatekauppaa edes ole. Paikkaan tosin puutetta hankkimalla autotarvikkeita ja rautakauppatavaraa.